Vaikka tuomioistuinsovittelu on varsin toimiva riidanratkaisutapa, on muitakin tehokkaita tapoja saada erimielisyydet ratkaistua. Joissakin riidoissa kannattaa harkita asianajajasovittelijan käyttämistä. Asianajaja sovittelijana on osapuolista riippumaton ja puolueeton henkilö, joka pyrkii auttamaan riidan osapuolet sovintoon. Sovittelija ei ratkaise riitaa – vaan asianosaiset. Sovittelijan puolueettomuuden vuoksi sovittelijaksi voi ryhtyä vain asianajaja, joka ei ole kummankaan osapuolen oikeudellinen neuvonantaja eikä ole riita-asiassa antanut neuvoja tai keskustellut osapuolen kanssa tämän asiasta.
Sovittelija voi toki ennen sovittelun aloittamista kuulla osapuolilta riidasta ja sen sovittelemisen mahdollisuudesta. Paras tapa aloittaa sovittelu on riidan osapuolten avustajien yhteydenotto sovittelijaksi suunniteltuun asianajajaan ja osapuolten sopimus riidan ratkaisusta asianajajasovittelussa.
Sovittelija johtaa osapuolten neuvotteluja, avaa näkökulmia ja tuo osapuolet lähemmäksi toisiaan – sovintoa kohti. Sovittelija on tarpeen erimielisyyden ratkaisemisessa, jos suorilla osapuolten ja heidän oikeudellisten avustajiensa kesken käydyissä neuvotteluissa ei ole ratkaisua löytynyt.
Lähes aina sovittelu onnistuu paremmin silloin, kun osapuolilla on omat oikeudelliset avustajat. Avustajan tehtävä on yhdessä asiakkaansa kanssa sovitteluun valmistautuessa ja sen kuluessa arvioida sovittelussa saavutettavan sovinnon realistisuutta ja parasta mahdollista sovittelun lopputulosta.
Hyvin onnistuneen sovittelun lopputulos ei yleensä ole riita puoliksi -tyyppinen kompromissi vaan sellainen sopimus, joka on optimaalinen kaikille osapuolille. Yleensä sovittelussa syntynyt sopimus on osapuolille kokonaisuudessaan edullisempi kuin oikeudenkäynnissä saatu tuomio. Sovittelussa aikaa ja rahaa kuluu vähemmän kuin oikeudenkäynnissä ja osapuolet voivat päättää, millainen lopputulos heidän kannaltaan on riittävän hyvä.
Sovittelussa voidaan ottaa huomioon myös maksavan osapuolen maksukyky asian päättyessä. Ei ole aivan tavatonta, että voitettu oikeudenkäynti muuttuu tappioksi sen vuoksi, ettei hävinnyt osapuoli kykene maksamaan tuomittua korvausta.
Sovittelun kustannukset osapuolet maksavat yleensä puoliksi. Saavutettavassa sopimuksessa toki voidaan sopia toisinkin. Asianajajan ollessa sovittelijana menettely on täysin yksityistä, aikataulut, sovittelun paikka ja puitteet sekä toimintatavat ovat joustavia. Asianajajasovittelu järjestetään osapuolten aikataulujen mukaan. Sovittelun paikka voidaan valita sellaiseksi, mihin osapuolten on helppo tulla ja, missä sovittelu voidaan sujuvasti ja häiriöttä järjestää. Asianajajasovittelusta ei jää merkintöjä tuomioistuinten julkisiin diaaritietoihin eivätkä ne tule tiedotusvälineiden tai muun yleisön tietoon elleivät osapuolet sitä itse halua.
Finsta Asianajotoimistossa asianajajasovittelijoina toimivat asianajajat Kari Jaatinen, Jouni Gauriloff ja Matti Tolonen. Kaikki asianajajamme voivat toimia osapuolten avustajina sovitteluissa, joissa sovittelijana toimii jonkun muun toimiston asianajaja tai tuomioistuinsovittelussa sovittelijatuomari.