Mikäli työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa, työnantajalla on oikeus saada korvauksena työntekijältä irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Jos aikanaan työntekijän työsopimuksessa on nimenomaan sovittu työntekijän irtisanomisajan pituuden olevan kaksi kuukautta, määräytyy korvauksen määrä edellä mainitun perusteella. Jos vain osa irtisanomisajasta on jäänyt noudattamatta, vastaavasti myös työntekijän korvausvelvollisuus rajautuu.
Työntekijän työnantajalle korvattava määrä on tavallaan sopimussakko. Korvauksen saamiseksi työnantajalle ei ole tarvinnut aiheutua mitään konkreettista vahinkoa, minkä takia tästä työnantajan tarvitse esittää todistelua.
Erimielisyystilanteessa riittää, että työnantaja näyttää, ettei työntekijä ole noudattanut irtisanomisaikaa. Toki näyttöä pitää pystyä esittämään tuon väitteen tueksi.
Kuitenkin jossain tapauksissa voi olla riitaa siitäkin, milloin työntekijän irtisanomisaika on alkanut kulumaan. Selvintä olisi tietysti, että irtisanominen hoidetaan kirjallisesti eikä suullisesti. Myöskään sellaista menettelytapaa ei voi suositella, että työntekijä jättää vain työn antajan pöydälle post it -lapun irtisanoutumisestaan. Jos lapun pöydälle jätön jälkeen työnantajan työhuoneessa käy siivooja, on tietysti riski, että se vahingossa päättyy roskakoriin.
Yksinkertaisin tapa toimittaa irtisanomisilmoitus työnantajalle on lähettää sähköposti työnantajalle, ja samalla pyytää vastaanottokuittausta viestin vastaanottamisesta. Toki isommissa yhtiöissä on käytössä HR-ohjelmia, mitä kautta työntekijä voi lähettää irtisanoutumisensa sähköisesti.
Helsingin hovioikeuden tapauksessa 30.4.2020 T 576 S 19/2339 oli riitaa siitä, voiko työntekijä tehdä ennakollisen ilmoituksen irtisanoutumisestaan. Työntekijän irtisanomisajan pituus oli ollut kaksi viikkoa, mutta työntekijä oli lähettänyt ilmoituksen niin, että lähetetyn irtisanoutumisilmoituksen ja työsuhteen päättymisen välille tuli tasan kuukauden verran. Sen sijaan työnantaja oli katsonut, että työntekijän irtisanomisaika oli alkanut kulumaan jo työntekijän irtisanoutumisilmoituksen lähettämisestä, jolloin työsuhde päättyi jo 14 päivän päästä ilmoituksesta. Hovioikeus oli toista mieltä työnantajan kanssa ja hovioikeus linjasi, ettei ole estettä tehdä tällaista ennakollista ilmoitusta, kun työntekijän irtisanomisaika on vain vähimmäisaika, mitä työntekijän pitää noudattaa.