Erilaiset verkkopankkihuijaukset ovat viime vuosina yleistyneet merkittävästi. Huijausten yhteydessä herää usein kysymys, kuka on vastuussa, kun tililtä viedään rahaa huijauksen seurauksena. Oikeudellisesti tätä säätelee maksupalvelulaki, jonka mukaan pankilla on lähtökohtaisesti velvollisuus korvata asiakkaalle oikeudettomat maksutapahtumat, mikäli asiakas ei ole toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Esimerkkinä tästä on Järvi-Hämeen Osuuspankin tapaus. Asiakas menetti 44 000 euroa tekstiviestihuijauksen kautta, jossa hänet ohjattiin valepankin sivustolle syöttämään verkkopankkitunnuksensa. Oikeus velvoitti pankin korvaamaan summan, koska asiakas ei ollut toiminut tahallisesti tai törkeästi huolimattomasti.
On tärkeää huomata, että pankin vastuu ei ulotu tilanteisiin, joissa asiakas on suostunut maksutapahtumaan harhaanjohtavien ohjeiden perusteella, kuten sijoitus- tai rakkaushuijauksissa. Nämä tilanteet voivat olla juridisesti hankalia, sillä maksutapahtuma on teknisesti katsottuna asiakkaan hyväksymä.
Vaikka kuluttajat voivat viedä tapauksensa pankkilautakuntaan, monia oikeuteen asti vietäviä tapauksia estää suuri kuluriski. Tämä on ongelmallista, sillä oikeuden päätökset luovat tärkeitä ennakkotapauksia pankkien vastuun määrittämiseksi verkkopankkihuijauksissa.