Passiivinen ex-aviopuoliso ja ositus

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen tavallisesti tulevat ex-puolisot selvittävät ja ilmoittavat vilpittömästi varansa ja velkansa. Valitettavasti joskus toinen ositusmenettelyn osapuoli jää passiiviseksi eikä reagoi asiassa yhteenkään tiedusteluun.

Lain mukaan osituksen osapuolilla on velvollisuus osallistua omaisuusluettelon laadintaan, johon merkitään muun muassa varat ja velat. Tällaisessa tilanteessa voisi ajatella, että ratkaisuna on hakea pesänjakaja toimittamaan ositus. Pesänjakajan toimivalta on kuitenkin kapea eikä käytännössä pesänjakaja saa passiivisen osapuolen varoista ja veloista tietoa kuin käytännössä sen, mitä julkisista rekistereistä ilmenee. Näillä tiedoilla ositus jäänee vajavaiseksi.

Tällaisessa tilanteessa ratkaisu löytyy uskotusta miehestä, joka saadaan edustamaan passiivista osapuolta. Uskotun miehen tehtävänä on laatia selvitys passiivisen osituksen osapuolen varoista ja veloista. Kun uskotun miehen tehtävä perustuu tuomioistuimen päätökseen, uskottu mies saa esimerkiksi passiivisen puolison pankkitilien saldot ositusperusteen syntymispäivältä eli avioerohakemuksen vireilletulopäivältä.

Uskotun miehen määräämistä pyydetään kirjallisella hakemuksella käräjäoikeudelta. Tällaisen hakemuksen käsittely kestänee tuomioistuimessa tavallisesti muutamia kuukausia.

Uskotun miehen määrääminen ei kuitenkaan vielä saa ositusmenettelyä päätökseen, vaan se luo pohjan ositukselle. Osituksen toteuttaminen sopimusperusteisesti vaatisi kummankin osapuolen myötävaikutusta, joten voi olla, että ellei pesänjakajaa ole määrätty ennen uskottua miestä, on aktiivisemman osituksen osapuolen tämän jälkeen vielä pyydettävä tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä.

Ota yhteyttä!

Next Prev