Auttaminen asiakkaita ratkaisemaan heidän konfliktejaan eli riitojaan on keskeinen osa asianajajan työtä. Yleensä konflikti on asianajajan siihen tutustuessa jo kehittynyt jonkin aikaa eikä helppoa ratkaisua ole. Tyypillisesti juttu joko jo on vireillä oikeudessa tai jompikumpi riidan osapuoli on asiaa oikeuteen viemässä.
Ensimmäinen askel asiakkaalle parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseen on analysoida konflikti ja luoda sille oikeudellinen – lakiin ja oikeuskäytäntöön perustuva – kehikko. Arvioidaan, millainen oikeudenkäynnistä on tulossa.
Oikeudenkäynnissä ratkaistaan riita asianosaisten vaatimusten ja tuomarille esitetyn todistelun – asiakirjojen ja todistajien kertomusten perusteella. Tuomari ei ratkaisussaan voi antaa päätöstään muusta eikä muilla perusteilla. Yleensä paras saavutettavissa oleva tulos on ratkaisu yksittäiseen, lähes aina rahaa koskevaan, riitaan.
Joskus tuomioistuimen antama ratkaisu ratkaisee riidan, ja asianosaiset voivat tyytyväisinä poistua omille tahoilleen. Ainakin riidan voittaja voi tuntea saaneensa hyvityksen kokemalleen loukkaukselle, rahan menetykselle. Oikeudenkäynnissä saadun ratkaisun huono puoli on se, että konflikti – riidan todellinen syy jää ratkaisematta.
Harmillisen usein voitto oikeudessa ei vielä tarkoita voitetun rahan saamista hävinneeltä osapuolelta. Seuraava konfliktin ratkaisemisen ja hyvityksen saamisen vaihe voi olla oikeudenkäyntiäkin pidempi saatavan ulosottoperintä.
Konfliktin ratkaisemisen ensimmäisen askeleen tuleekin olla paitsi riidan oikeudellisen kehikon eli sovellettavan lain ja saatavissa olevan näytön selvittäminen myös riidan perimmäisen syyn ja oikeudenkäynnille vaihtoehtoisten ratkaisutapojen löytäminen. Oikeudenkäyntejä tarvitaan riidanratkaisun apuvälineenä, mutta tuomioistuimeen menon tulisi olla viimeinen, ei ensimmäinen, keino ongelmaa ratkaistaessa.
Riidan ratkaisu lähtee konfliktin tunnistamisesta ja analysoimisesta. Mikä on rahariidan todellinen syy? Mikä vastapuolen näkemys asiasta on? Onko kysymys vain rahasta vai tunteeko riidan osapuoli tulleensa loukatuksi tai petetyksi? Näistä asioista riitaan joutuneen kannattaa olla valmis keskustelemaan asianajajansa kanssa. Asianajajan ja asiakkaan väliset keskustelut ovat salassa pidettäviä.
Kun riita ensin on tunnistettu ja sen syyt on analysoitu mahdollisimman hyvin, on aika etsiä paras mahdollinen keino sen ratkaisemiseksi. Yksin ei pysty riitelemään eikä riitaansa ratkaisemaan. Riidan muut osapuolet on saatava ratkaisemiseen mukaan.
Ratkaisuun voi olla monia reittejä. Asianajaja voi neuvotella vastapuolen asianajajan kanssa asiakkaille esitettävästä ratkaisusta. Asiakkaat ovat neuvotellussa ratkaisussa mukana mutta välillisesti oman asianajajansa kanssa keskustellen ja tälle toimiohjeita antaen. Melko usein riita ratkeaa neuvottelussa sopien. Konflikti saattaa kuitenkin jäädä.
Sovittelu ulkopuolisen sovittelijan avustuksella antaa riidan ratkaisemisen riidan osapuolille. Sovittelija ja osapuolten asianajajat auttavat osapuolia löytämään kestävän ja osapuolille parhaan mahdollisen ratkaisun. Sovitellussa ratkaisussa riitaa ja sen syitä sekä riidan ratkaisua voidaan tarkastella laajemmin kuin oikeudenkäynnissä.
Tuomioistuin ratkaisee osapuolten vaatimukset esitetyn näytön perusteella. Sovittelussa ihannetapauksessa riidan osapuolet selvittävät erimielisyytensä molempien osapuolten todelliset intressit huomioon ottaen. Konfliktien läpikäyminen ja niiden selvittäminen on prosessi, joka vaatii avointa mieltä ja yhteistyöhalua. Oman asianajajan kanssa on syytä keskustella paitsi vaatimuksista myös intresseistä ja huolista. Näin asianajaja saa parhaat mahdollisuudet auttaa konfliktin realistisessa analyysissä ja ratkaisemisessa.