Uusi rakentamislaki toi mukanaan merkittäviä muutoksia Suomen rakentamissääntelyyn, kun se astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Laki korvasi aiemman maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja sen tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, vähentää hallinnollista taakkaa sekä edistää kestävää kehitystä.
Uusi laki tuo mukanaan merkittäviä uudistuksia rakennuslupaprosesseihin, ympäristövaatimuksiin ja valitusoikeuksiin. Lain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä sujuvoittaa rakentamista vähentämällä byrokratiaa. Erityisesti laki korostaa vähähiilistä rakentamista ja sääntelyn keventämistä, jotta rakennushankkeet voidaan toteuttaa aiempaa nopeammin ja joustavammin.
Yksi keskeisimmistä muutoksista on rakennuslupahakemusten käsittelylle asetetut määräajat. Rakennusvalvontaviranomaisen on käsiteltävä hakemukset enintään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, ja poikkeuksellisen vaativissa hankkeissa käsittelyaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Tämä tuo ennustettavuutta rakentajille ja nopeuttaa hankkeiden aloittamista.
Purkamisluvan saaminen on myös helpottunut erityisesti kunnallisten ja huonokuntoisten suojeltujen rakennusten osalta. Aiemmin rakennuksen purkaminen saattoi olla pitkä ja monivaiheinen prosessi, mutta uuden lain myötä purkamiselle on asetettu selkeämmät kriteerit ja käsittelyajat, mikä helpottaa vanhojen rakennusten korvaamista uusilla ja paremmin nykyvaatimukset täyttävillä rakenteilla.
Eräs merkittävä muutos on, että tontille tai rakennuspaikalle voi nyt rakentaa enintään 30 neliömetrin suuruisen rakennuksen ilman rakennuslupaa. Tämä helpottaa erityisesti pienrakentamista ja mahdollistaa esimerkiksi saunarakennuksen tai varaston rakentamisen ilman lupaprosessia. Rakennuksen on kuitenkin täytettävä kaavamääräykset, oltava yksikerroksinen ilman kellaria tai käyttöullakkoa, eikä sen tule ylittää rakennusoikeutta. Ilmoitusvelvollisuus kunnalle säilyy, vaikka lupaa ei vaadita.
Toinen huomattava muutos liittyy rannassa rakentamiseen. Aiemmin kunnat ovat voineet määritellä lupavapaiden rakennusten minimietäisyyksiä rannasta, mutta uuden lain myötä tämä ei enää ole mahdollista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rakentaminen rannassa olisi täysin vapaata. Rakentamisessa on edelleen noudatettava muun muassa vesilakia, luonnonsuojelulakia ja ranta-asemakaavamääräyksiä. Myös naapuruussuhdelaki asettaa ehtoja rakennuksen sijoittelulle, jotta se ei aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille. Vesistöjen suojelu ja maisemallinen harkinta voivat myös johtaa lisärajoituksiin.
Lisäksi uusi rakentamislaki tuo mukanaan useita muita muutoksia, jotka vaikuttavat sekä yksityisiin rakentajiin että yrityksiin. Rakennuslupahakemukset on nyt käsiteltävä kolmen kuukauden sisällä, tai kuuden kuukauden sisällä, jos kyseessä on vaativa hanke. Uusien rakennusten hiilijalanjälki on laskettava ja esitettävä loppukatselmuksessa. Purkamislupia on helpotettu erityisesti kunnallisille ja huonokuntoisille suojelluille rakennuksille, ja museoviranomaisten sekä ELY-keskusten valitusoikeuksia on rajattu, mikä nopeuttaa lupaprosesseja.
Rakennuslain uudistukset keventävät rakentamisen byrokratiaa ja antavat lisävapauksia pienrakentajille. Samalla on kuitenkin huomioitava, että muut lainsäädännön asettamat rajoitukset säilyvät voimassa ja rakentajan on huolehdittava niiden noudattamisesta. Asianajotoimistomme auttaa mielellään kaikissa rakentamiseen liittyvissä juridisissa kysymyksissä, lain tulkinnoissa ja riitatilanteissa.