Välimiesmenettelyn käyttämistä liike-elämän riitojen ratkaisemisessa puoltaa ensinnäkin sen joutuisuus. Mikäli riita-asiaa käsitellään kaikissa kolmessa oikeusaseessa eli käräjäoikeus-hovioikeus-Korkein oikeus, voi asian käsittely viedä useita vuosia. Esimerkiksi Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2019:13 siviiliriita-asian kanne oli laitettu vireille käräjäoikeuteen 27.1.2015. Korkein oikeus antoi ratkaisun 13.2.2019, jolloin osapuolet odottivat lopputulosta yli neljä vuotta. Näin pitkä odotusaika ei ainakaan tee hyvää liike-elämän toimivuudelle.
Tietysti riitojen laatu ja laajuus vaihtelevat paljon, mutta esimerkiksi Keskuskauppakamarin nopeutetussa välimiesmenettelyssä ratkaisu on annettava kolmessa kuukaudessa. Tällaisen aikataulun kanssa on jo helpompi toimia.
Välimiesmenettelyn lopussa annettava ratkaisu on heti lopullinen. Välimiesmenettelyyn ei sisälly mahdollisuutta saattaa asiaa arvioitavaksi ylempään oikeusasteeseen. Tämäkin seikka lyhentää käsittelyn kokonaiskestoa.
Välimiesmenettelyn käyttöä puoltaa myös se, että se on luottamuksellista. Tämän takia muut eivät saa tietää, että yritys riitelee parhaimmillaan esimerkiksi tärkeimmän sopimuskumppaninsa kanssa. Sen sijaan kanteen käräjäoikeuteen vireillepanon jälkeen kuka tahansa voi tiedustella käräjäoikeudesta diaaritietoja, joista käy ilmi muun muassa jutun osapuolet ja asianimike. Tällaisella tiedolla voi olla merkitystä esimerkiksi kilpailijoille asiakashankinnan näkökulmasta. Kertoohan tällainen riita, ettei nykyisten sopimuskumppanien välit ole parhaat ja nyt voisi hyvin olla tilaa uudelle palveluntoimittajalle.