Yrityksen taloudellisen kriisin kohdatessa johdon on kyettävä tekemään analyyttinen ja juridisesti kestävä valinta yleensä kahden insolvenssimenettelyn välillä. Yrityssaneeraus on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta on pohjimmiltaan tervettä, mutta joiden velkataakka on muodostunut ylivoimaiseksi. Vuonna 1993 voimaan tullut laki yrityksen saneerauksesta on ollut yksi suomalaisen lainsäädännön menestystarinoista, jonka turvin tuhannet yritykset ovat välttäneet turhan konkurssin ja siten pelastaneet lukuisia työpaikkoja. Menettelyn perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen ja velkojen järjestely, jotta yrityksen elinkelpoinen ydin voitaisiin säilyttää myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Saneeraus ei kuitenkaan ole automaattinen pelastusrengas, vaan se vaatii yritykseltä riittävää taloudellista selkärankaa ja kykyä suoriutua menettelyn aikaisista juoksevista kuluista.
Vuoden 2022 laaja uudistus toi saneerausmenettelyyn kaksi erilaista menettelyväylää, jotka asiantuntijan on tunnettava tarkasti oikean strategian valitsemiseksi. Varhainen saneerausmenettely on tarkoitettu yrityksille, joita vasta uhkaa maksukyvyttömyys, ja sen tavoitteena on puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen tilanteen kärjistymistä. Perusmuotoinen saneerausmenettely taas soveltuu tilanteisiin, joissa yritys on jo todellisesti maksukyvytön, mutta sen toiminta on silti todistettavasti tervehdytettävissä. Uudistuksen tavoitteena on madaltaa kynnystä hakeutua menettelyyn ajoissa, sillä myöhäinen hakeutuminen on perinteisesti ollut suomalaisen saneerauskäytännön suurin heikkous. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut lainsäädäntö on entisestään monipuolistanut keinovalikoimaa mahdollistamalla saneerausohjelmassa määrättävän velkakonversion, joka helpottaa velan muuttamista osakepääomaksi ilman erillistä yhtiöoikeudellista päätöksentekoa.
Saneeraus on optimaalinen valinta silloin, kun yrityksellä on esittää selkeä ”saneerausidea” eli realistinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, miten toiminta käännetään takaisin voitolliseksi. On kuitenkin huomioitava, että saneeraus on kohtuullisen hintava prosessi, joka vaatii huomattavaa asiantuntija-apua ja kykyä kattaa selvittäjän palkkiot sekä muut menettelykustannukset. Tutkimusten mukaan suurempi yrityskoko ja riittävä liikevaihto parantavat saneerauksen onnistumismahdollisuuksia merkittävästi, kun taas aivan pienimmille yrityksille saneeraus jää usein pelkäksi velkajärjestelyksi, joka ei tarjoa pysyvää ratkaisua liiketoiminnallisiin ongelmiin. Lisäksi velkojien luottamus on avainasemassa, sillä ohjelman vahvistaminen vaatii yleensä merkittävän ryhmäenemmistön tuen.
Vaikka kynnys luovuttaa on yrittäjälle usein korkea, konkurssi on monessa tilanteessa yrityssaneerausta tarkoituksenmukaisempi menettely. Jos yrityksen johto näkee velkaantumisen jatkuvan vääjäämättä myös tulevaisuudessa ja uutta pääomaa ei ole saatavilla, on syytä harkita vakavasti toiminnan lopettamista hallitusti. Konkurssi on saneerausta parempi polku erityisesti silloin, kun liiketoiminnan ydin on vaurioitunut niin pahasti, ettei positiivista käyttökatetta ole näköpiirissä edes velkajärjestelyn jälkeen.
Päätös hakeutua yrityssaneeraukseen tai asettaa yhtiö konkurssiin on yritysjohdon vastuullisimpia ja vaikeimpia hetkiä. Me Asianajotoimisto Finstalla autamme johtoa kartoittamaan tilanteeseen soveltuvan ja tarkoituksenmukaisimman menettelyn ammattitaitoisesti. Erikoistuneet asianajajamme analysoivat yrityksenne elinkelpoisuuden ja neuvovat, onko saneeraukselle olemassa juridiset ja taloudelliset menestymisen edellytykset vai onko hallittu alasajo velkojien ja vastuuhenkilöiden kannalta kestävin ratkaisu. Tavoitteenamme on varmistaa, että valittu polku on taloudellisesti järkevin ja tarjoaa yritykselle parhaat mahdolliset edellytykset joko uuteen alkuun tai kunnialliseen loppuun. Voit ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme verkkosivujemme kautta.