Rikosasioissa ensin poliisi suorittaa esitutkinnan. Esitutkinnan tärkeimpänä tarkoituksena on riittävän selvityksen hankkiminen syyteharkintaa varten. Esitutkinnassa poliisi selvittää mahdollisen rikoksen, sen teko-olosuhteet, aiheutetut vahingot ja saadun hyödyn. Esitutkinnassa selviää myös ketkä ovat asianosaisia. Esitutkinta toimii siis rikosoikeudenkäynnin valmisteluna.
Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Asianomistajan ja syytetyn oikeusturvan kannalta heidän yleensä kannattaa palkata oikeudenkäyntejä hoitava lakimies avustajakseen pääkäsittelyyn. Usein lakimiehen palkkio on katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvasta tai oikeusavulla.
Rikosasian käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä:
Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Asianomistajalle annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen. Asianomistaja voi esittää omat vaatimuksensa ja ilmoittaa, yhtyykö syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Syytetty voi joko myöntää tai kiistää teon. Syytetyn tulee myös ottaa kantaa asianomistajan esittämiin korvausvaatimuksiin.
Tämän jälkeen syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin asiaesittelyssä. Myös syytetty lausuu tarkemmin asiankulusta. Asiaesittelyjen jälkeen otetaan vastaan henkilötodistelu ja kirjalliset todisteet. Loppulausunnossa asianosaiset kertovat käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asiassa heidän mielestään tulisi ratkaista.
Pääkäsittelyn päätteeksi tuomioistuin harkitsee ja julistaa tuomion. Rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan yleensä rangaistukseen. Tuomio voidaan antaa myös ns. kansliatuomiona. Jos asia on poikkeuksellisen laaja voi kansliatuomion antamiseen mennä usea kuukausikin. Pääsääntöisesti kuitenkin kansliatuomio tulisi antaa kahden viikon kuluessa.