Oikeushenkilön rangaistusvastuu voi tulla kyseeseen, kun on esillä sellainen oikeushenkilön toiminnassa tapahtunut teko, josta on säädetty rangaistus sekä tekijälle että oikeushenkilölle. Lainkohdan tarkoitus on painottaa sitä, että oikeushenkilöillä on velvollisuus järjestää toimintansa lainmukaisesti. Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon. Näin itse tekijän lisäksi voidaan tuomita rangaistukseen myös se yritys, jonka puitteissa ja jonka hyödyksi rikos on tehty.
Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva, tai oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä, on ollut osallinen rikokseen, tai sallinut rikoksen tekemisen, tai jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville, tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta, tai hyväksi, ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon, tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön, tai on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.
Yhteisösakon rahamäärä on minimissään 850 ja maksimissaan 850 000 euroa. Siten yhteisösakko voi olla varsin tuntuvakin rangaistus oikeushenkilölle. Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön laiminlyönnin laadun ja laajuuden, tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan.
Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus ja tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä. Lisäksi otetaan huomioon se, osoittaako oikeushenkilön velvollisuuksien rikkominen yleistä piittaamattomuutta lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos, sekä muut oikeushenkilön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavat seikat.