Velkojan asiakkaan konkurssitilanteesta voi seurata, että konkurssipesä kääntyy velkojan puoleen ja vaatii sinällään pätevän velanmaksun peräyttämistä. Tavallisesti konkurssimenettelyn kuluessa konkurssipesä esittää vaatimuksia palauttamisista niille tahoille, jotka ovat saaneet niin sanotusti huomattavamääräisen suorituksen konkurssiin menneeltä yritykseltä. Peräyttämisvaatimusta ei kuitenkaan voida kohdistaa milloin tahansa tehtyihin velan maksuihin, vaan laissa on ajallisesti rajattu tätä piiriä. Velanmaksun kriittinen aikana on kolme kuukautta ja se lasketaan taaksepäin konkurssin hakemuksen vireilletulosta.
Velkojan ei voi varojen vastaanottoamishetkellä tietää, minkä suuruisia velanmaksuja on pidettävä huomattavamääräisinä. Suorituksen määrää verrataan suorituksen tehneen asiakkaan konkurssin alkamishetkellä olleisiin varoihin. Tämä tieto käy ilmi asiakkaan pesäluettelossa. Oikeuskäytännössä on muodostunut niin sanottu 10 %:n sääntö. Mikäli asiakkaan panttaamattomat varat ovat esimerkiksi 50.000 euroa, pidetään 5.000 euron tai sitä suurempia velanmaksuja huomattavamääräisinä.
Konkurssipesän takaisinsaantivaatimus voi myös perustua siihen, että velanmaksu on tehty epätavallisella maksuvälineellä. Tällaisena on pidetty esimerkiksi asiakkaan käyttö- ja vaihto-omaisuuden käyttämistä velanmaksuun. Poikkeuksena kuitenkin on, että mikäli tästä on alun perin sovittu kauppa tehtäessä. Yleensä näin ei ole sovittu, vaan järjestelyyn on lähdetty sen takia, koska asiakkaalla on ollut kassaongelmia eikä se ole voinut suoriutua velanmaksusta velkojalle. Tällöin velanmaksun hoitaminen asiakkaan puheena olevilla varoilla johtaa todennäköisesti siihen, että konkurssipesä vaatii ensisijaisesti omaisuuden palauttamista konkurssipesälle ja toissijaisesti konkurssipesä vaatii luovutetun omaisuuden arvon korvaamista rahana.