Yleistä
Rahanpesulla tarkoitetaan rikollista toimintaa, jonka tarkoituksena on peittää rahan alkuperäinen lähde. Rahanpesu on siten liitännäinen rikos, jolla pyritään häivyttämään esirikoksella saatujen varojen alkuperä. Rahanpesulla pyritään siten siirtämään rikollisesta toiminnasta saatuja varoja laillisen liiketoiminnan puitteisiin.
Rahanpesu on luonteeltaan kansainvälinen ongelma, johon on pyritty puuttumaan lukuisilla kansainvälisillä normeilla ja sopimuksilla. Rahanpesu liittyykin usein laajempaan organisoituun kansainväliseen rikollisuuteen. Kansainvälinen ulottuvuus merkitsee sitä, että rahanpesun esirikoksen tulee olla alkuperämaassa ja Suomessa rikos, jotta varsinainen rahanpesurikos voitaisiin lukea syyksi Suomessa. Suomessa rahanpesu liittyy yleensä huumausainerikollisuudella tai talousrikoksilla saatujen varojen jälkien peittämiseen.
Rahanpesu
Rikoslain 32 luvun 6 pykälässä on kriminalisoitu rahanpesu. Rahanpesurikoksen tekijäksi voi syyllistyä kuka tahansa. Siten rahanpesurikoksen tekijäpiiriä ei ole rajoitettu. Rikoslain 32 luvun 11 pykälällä on kuitenkin rajattu pois vain itse esirikoksen tekoon osallistuneet henkilöt. Saman lainkohdan mukaan rahanpesu rikossäännöstä ei myös sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta.
Rahanpesua koskevan lainkohdan mukaan rahanpesurikoksesta voidaan tuomita henkilö, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä, tai näiden tilalle tullutta omaisuutta, peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän, tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset.
Rahanpesurikoksesta tuomitaan myös henkilö, joka peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet, tai avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä.
Rahanpesurikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Myös rahanpesun yritys on säädetty rangaistavaksi.
Törkeä rahanpesu
Rikoslain 32 luvun 7 pykälässä on määritelty perusteet, joilla rahanpesurikos katsotaan törkeäksi rahanpesuksi. Rahanpesun kvalifiointiperusteet ovat linjassa rikoslaissa yleisesti käytettyjen törkeän tekomuodon perusteiden kanssa. Säännöksen mukaan tekijä voidaan tuomita törkeästä rahanpesusta, jos rahanpesussa rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas, tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Siten rahanpesun kohteena olevan varallisuuden arvokkuus ja teon suunnitelmallisuus ovat myös rahanpesun osalta seikkoja, jotka tekevät teon törkeäksi. Rikoslain systematiikan mukaisesti teon on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Törkeän rahanpesun rangaistusasteikko on poikkeuksellisen ankara. Törkeästä rahanpesusta voidaan tuomita vankeutta minimissään 4 kuukautta ja maksimissaan kuusi vuotta. Rangaistusasteikon poikkeuksellisen suuri maksimi kuvastaa yhteiskunnan suhtautumista teon vakavuuteen ja vahingollisuuteen kansantaloudelle.
Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi
Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi on kriminalisoitu rikoslain 32 luvun 8 pykälässä. Lain kohdan mukaan salahankkeesta törkeän rahanpesun tekemisestä voidaan tuomita henkilö, Joka sopii toisen kanssa sellaisen törkeän rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on lahjuksen antamisen, lahjuksen ottamisen, joidenkin (yhteisöpetos) törkeän veropetoksen tai törkeän avustuspetoksen tuottama hyöty tai sen tilalle tullut omaisuus.
Käytännössä lainkohdan mukainen salahanke tulee verrattain harvoin sovellettavaksi. Tämä johtuu siitä, että itse rahanpesurikos täyttyy jo teon aikaisessa vaiheessa.
Rangaistusasteikko rahanpesun salahankkeessa on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.
Tuottamuksellinen rahanpesu
Rikoslain 32 luvun 9 pykälässä on kriminalisoitu tuottamuksellinen rahanpesu. Lainkohdan mukaan tuottamuksellisesta rahanpesurikoksesta voidaan tuomita henkilö, joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy rahanpesutoimiin. Jos näyttöä rahanpesijän tietoisuudesta varojen alkuperästä ja siten teon tahallisuudesta ei kyetä riittävän vakuuttavasti esittämään, voidaan tekoa arvioida tuottamuksellisena rahanpesurikoksena. Tällöin edellytetään siis, että tekijä on kuitenkin toiminut törkeän huolimattomasti. Törkeä huolimattomuus voi realisoitua, kun henkilön olisi rahoja vastaanottaessaan tullut poikkeuksellisista olosuhteista ymmärtää rahojen kenties olevan rikollisesti hankittuja.
Tuottamuksellisessa rahanpesurikoksessa on kohtuullisen ankara rangaistusasteikko ottaen huomioon teon puuttuva tahallisuus. Tuottamuksellisesta rahanpesusta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Rahanpesurikkomus
Rahanpesun ja tuottamuksellisen rahanpesun lievänä tekomuotona on kriminalisoitu rahanpesurikkomus. Rikoslain 32 luvun 10 pykälän mukaan rahanpesurikkomuksesta voidaan tuomita, jos rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.
Rangaistuksena rahanpesurikkomuksesta voidaan tuomita sakkoa.
Oikeuskäytäntöä
KKO 2007:67
Henkilö oli 18.4.2000 – 9.3.2004 ottanut vastaan ja muuntanut varoja, jotka oli saatu törkeällä veropetoksella.
Veropetoksen katsottiin ennen 1.4.2003 voimaan tullutta lainmuutosta (61/2003) voineen olla kätkemisrikoksena rangaistavan rahanpesun esirikos. A:n syyksi luettiin rikos, joka käsittää törkeän kätkemisrikoksen ja törkeän rahanpesun.